Näin
totesi minulle viisivuotias tyttäreni ärrää sopivasti sortaen. Toteamus oli
vastaus uteluuni hänen hoitopäivänsä kulusta, uteluun, jonka toistan jokaisena
hoitopäivänä joko kotimatkalla tai päivällispöydässä kotona.
Tuona
kyseisenä päivänä oli leikitty ninjoja, kotia ja ”sellaista sotkuleikkiä, josta
syntyi kakku”. Mitäpä tuohon lisäämään? Minusta tuntuu, että en itse kykenisi
enää loihtimaan hiekan, lehtien, käpyjen, neulasten ja veden sekoituksesta
mitään muuta kuin ärsyttävän sotkun.
Lapsi
osaa leikkiä. Tai ainakin pitäisi osata. Tätä ajatusta tukee ja haluaa viedä
eteenpäin myös Suomen Kulttuurirahasto, joka valitsi 75-vuotisjuhlavuotensa
teemaksi leikin. Leikki ja mielikuvitus ovat luovan ajattelun, tieteen ja
taiteen lähde sekä lapsen mielen ja tunteiden kehityksen sekä kaiken oppimisen
perusta. Kuten järjestöjohtaja Milla
Kalliomaa kirjoittaa blogissa
MLL:n nettisivuilla, leikkiin ja lapsiin investointi on eettinen, mutta
monen tutkimuksen mukaan myös taloudellisesti kannattava ratkaisu.
MLL ja
SPR kutsuttiin mukaan Suomen Kulttuurirahaston suurhankkeen toteuttajiksi ja
täällä Tampereella meidän ikioma yhdistys on yksi hankkeessa mukana olevista
paikallisyhdistyksistä. Meidät houkutti mukaan oikeastaan juuri ne samat
tunnelmat, joita Kalliomaa blogikirjoituksessaan avaa: Yksinäisyys uhkaa
terveyttämme jo enemmän kuin perinteiset kansansairaudet. Yhdessäolo on siihen
vastalääkettä.
Yhdistyksemme
on mukana suunnittelemassa Terhokerhoa, jossa kurotaan kiinni sukupolvien
välistä kuilua. Toimintaa herätellään niin, että se tavoittaa ikäihmiset ja
toisaalta lapset. Yhdistyksessämme uskotaan, että näillä sukupolvien ääripäillä
on paljon annettavaa toisilleen.
Toiminta
kaipaa vapaaehtoisia ja heitä nyt etsimme yhdessä SPR:n kanssa. Kuten Milla
Kalliomaakin toteaa, aikuisen aika ja leikin jakaminen
ovat lapselle tärkeitä asioita. Vapaaehtoistoiminta lasten kanssa on
palkitsevaa. Se tuottaa iloa sekä lapselle että vapaaehtoiselle itselleen ja
mikä hienointa, siitä saa heti välitöntä palautetta. Vapaaehtoiseksi ryhtyminen
ei edellytä mitään koulutusta tai erityisiä taitoja. Jos jossain on hyvä niin
kuuntelutaidossa. Lasten mielikuvitus ohjaa loput.
Miten
teillä leikitään? Kuka leikkii ja mitä? Onko leikkiin riittävästi aikaa ja
osataanko sitä arvostaa yhtenä lasta parhaiten kehittävänä tekemisenä? Nämä
ovat kysymyksiä, joihin kannattaa ehtiessään miettiä vastauksia. Ja mennä
vaikka sitten bleidaamaan tai rakentamaan legoilla. Se tekee hyvää,
aikuisellekin.
Jenni
Ruotsalo
Puheenjohtaja